Äitienpäivänä

Se tunne kun antaa kaiken mennä omalla painollaan ja pystyy nauttimaan hetkestä juuri nyt. Se tunne on kestänyt tämän koko päivän. Äitiys ei ole itsestäänselvyys ja vaikka se arvo minullekkin on myönnetty jo aikapäivää sitten, tiedän miten tuskaisa tämä päivä on lukemattomille tyhjille syleille. 

Meidän päivään kuului kokolailla kokkaaminen ja siivoaminen. Äiti kokkasi, isä siivosi ja lapsikin teki kaiken mitä pyydettiin.   Kuitenkin ainoa miinustekijä, jonka keksin vasta nyt iltasella, oli että unohdin näpsiä kuvia.  Vieraaksi saimme äitini, veljeni perheineen sekä pikkuveljeni.

Jo eilen illalla aloitin laittamalla lampaan potkan ja siankyljen marinaadiin ja leipasemalla ensimäistä kertaa ikinä uunissa paistettavan juustokakun.  

 

Marinaadiin laitoin oliiviöljyä ehkä n. 1/2dl, kuivattuja yrttejä mm. minttua ja rosmariinia.  Mustapippuria, suolaa ja murskattua valkosipulia. Ja kourallisen kuivattua tomaattia. Marinadi pusseihin lihan kanssa ja jääkaappiin yöksi.

Tänä aamuna paistoin lihan pinnan  nopeasti ruskeaksi ja nostin kattilaan.  Kattilaan koska minulla ei ollut sopivan suurta uunipataa. Päälle pilkoin sipulia lohkoiksi, valkosipulin paloja, mustapippuria, noin 4-5dl punaviiniä, ja vastaavan määrän vahvaa lihalientä.  (vettä piti vielä vähän lisätä, että lihat jäävät nesteen alle)

Sitten vain unohdin uuniin noin 4 tunniksi, 150 asteeseen.   Sitten nostin lihat liemestä, pilkoin ja asettelin tarjolle. Liemen sivilöin ja keitin kasaan minkä ehdin sekä lopuksi suurustin gluteenittomalla jauhoseoksella.  Kastiketta ei tarvinnut maustaa yhtään lisää. Todella hyvää tuli.
Liemestä riitti myös pakastettavaksi ennen kastikkeen tekoa.

Tämän lisäksi keitin perunoita ja tein täysin tavallisen tuoresalaatin.   Alun perin suunnittelin uunikasviksien tekoa, mutta kun kaapista löytyikin perunoiden lisäksi vain 2 itänyttä porkkanaa, peruin ne suunnitelmat.

Kotoisan arkista.

Jälkkäriksi keittiön pöydän ääressä sitten juustokakkua.  Siitä tuli ehdoton suosikkini ja aijon tehdä sitä vielä monta kertaa. Myös vieraat kehuivat kovasti. Ulkonäkö ei ole kovin houkutteleva.  Ostin rasian tuoreita vadelmia koristeluun ja tajusin vasta kotona katsoa niiden alkuperän. Espanjasta.  Joten marjat kattilaan ja kiehumaan.  Soseen hienonsin sauvasekoittimella. Lisäsin pienen lirun sitruunamehua sekä vähän tomusokeria.        Ajattelin tehdä kastikkeella kakun päälle sellaisen puolihuolimattoman, mutta tyylikään vadelmakastikevanan, mutta... PLÄTS!      Lopulta ei ollut tehtävissä enää muuta kuin levittää kastike kauttaaltaan kakun päälle.  Mutta onneksi makua se ei vienyt.

Arlan gluteeniton juustokakku   Edellä linkki ohjeeseen. Se on hyvin helppo ja uskon että oman kakkuni ulkonäkö on huomattavasti parempi ensi kerralla.    Tarjolla oli myös tyttäreni tekemiä kuppikakkuja.

Perheen kesken virisi pienempiä ja suurempia tulevaisuuden suunnitelmia. Niihin pääsen ehkä tulevaisuudessa palaamaan. Mm. pikkuveljeni toiveeseen siitä mitä voisimme tehdä yhdessä hänen tänä keväänä valmistuessa ja sen kunniaksi.  Enimmäkseen nautin olostani ja katselin ihmisiä ympärilläni.