No, ei kokoajan. Eikä varsinkaan tänään. Töissä sain lettuja ja niin hyvää riistakäristystä, että "pihistin" ohjeen ja hain samantien kaupasta ainekset kotiin. Tai siis töiden jälkeen. Ystävän esikoisen synttäreillä herkkuja napaan vähän niin kuin jälkiruuaksi ja kun kahdeksalta lopulta päästiin kotiin oli sellainen tunne, että nyt on tehtävä (ensimmäistä kertaa ikinä) uuniomenoita. Koska teki mieli.
Poistin siemenkodan, täytin omenat ja uuniin 200 asteeseen noin 20 minuutiksi. Omenoiden täytteenä oli;
n. 2-3 rkl juoksevaa hunajaa
n.30g pehmeää voita
reilulla kädellä kanelia
n. 1dl kaura-emmer-speltti hiutaleita
Sitten huomasin että jääkaapissa on vanheneva kuohukerma, joten päätin keittää vielä vaniljakastikkeen. Sitä en ihan suorilta käsiltä osaakaan tehdä, joten ystäväni Kuukkeli sai hieman avittaa. Se löysi minulle helpon ohjeen johon minulla oli myös ainekset. Tänään ei siis tosiaankaan noudatettu vhh ruokavaliota. 
Kastike jäi hieman ohueksi, mutta makuunhan tässä panostettiin. *köhköh* Itseasiassa juoksin samalla muita ilta-askareita ja pyykkihuoltoa kun olisi pitänyt kastiketta vahtia. Mutta ehtivät sitten hyvin jäähtyä suuhun sopiviksi kun siinä häsläämisessä hukkasin sappisaippuan ja jouduin vielä sitä etsimään. Yritin kiirehtiä ja se sitten vain pitkitti kaiken valmistumista.
Ja jos olisin tiennyt, että ykkönen lakkaa näkymästä juuri ennen kuin Silta alkaa, olisin voinut tehdä kaiken ihan rauhassa hosumatta.
Yksi vinkki täytyy vielä sanoa lopuksi. Ei kannata tehdä omenoita 1 kpl per ruokailija. Se alkaa harmittamaan kuitenkin. Parempi laittaa muutama ylimääräinen.
Vaikka maistuu tuo vaniljakastike myös sellaisenaan ;)
Hyvää yötä maailma!
Heidinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mieltä?