7. kesäkuuta 2016

Kierrätetty Tuulikello

Tänään sen pyörittelin valmiiksi.  Lusikat minulla on ollut vuodesta 2009. Olivat häälahja. Ajatuksella, että ne voi huonona päivänä kanittaa Niitä on edelleen huomattava määrä laatikossaan.

Raastin on kirpparilta ja helmet vanhasta korusta. Mummun peruja.   Ensimmäisen lusikan kiinnitin kun vielä oli lumet maassa.  Sitten homma vähän jäi.  Mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan ja tänään oli oikea aika saattaa tuulikello valmiiksi.


 
Soi itseasiassa kauniisti tuulisella  pihallamme.  Se yllätti sillä tehdessäni en ajatellut ääntä laisinkaan.
  Minulla oli joskus ulkona bambuinen tuulikello. Siellä se kalkatti kesät ja talvet, kunnes hapertui niin että putki kerrallaan putosi maahan.  Siitä ei tosin voinut sanoa, että se soi.  Se oli nimeonmaan kalkatusta, onttoa ja kylmää.
 


 
 
Vanha tynnyrisaunaparka.  Se tuntuu tarvitsevan jotain piristystä ja tuulikelloni eivät yksin tai kaksinkaan siihen riitä. Ehkä lisää jotain vihreää?  Mitähän villiviini pitäisi pikkuisesta saunasta?
 
 
Heidinen
 
 


2 kommenttia:

  1. Tää on niin hauska idea, mutta lähinnä jäin ihastelemaan tota saunaa! Jos joskus tontille alkaisin mökkiä rakentamaan, tämmöinen sauna olis ihan pakko saada =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Niin se on kauneus katsojan silmässä, minusta se on vaan niin reppana. Mutta löylyt on erityisen hyvät, niin kesällä kuin talvellakin.

      Poista

Mitä mieltä?