Pää tyynyyn ja unta palloon

Olisipa se niin helppoa.
Unettomuus ei saa paljoakaan sympatiaa ennen kuin se osuu omalle kohdalle.  "sori, nukuin vähän huonosti." " Oon vaan vähän väsynyt". 
Ajoittaiset yöt, jolloin on unta tullut muutaman tunnin, menee vielä pienenä harmina joka korjaantuu seuraavana yönä.

Kun niitä öitä alkaa kerääntymään, tilanne muuttuu. Tavarat putoilevat käsistä. Sanat unohtuvat.

Tulet huoneeseen muistamatta mitä olit tekemässä. Pinna alkaa kiristymään.  Kuuloaisti terävöittyy. Päivänvalo sattuu silmiin. Sydän hakkaa kuin maratonin jäljiltä kun kävelet vaikka keittiöön hakemaan kahvikupposen, eikä se kahvi sykettä ainakaan hidasta.
  Risteyksessä olit ihan varma ettei sieltä ollut tulossa äsken ketään. Mistä hitosta toinen auto ilmestyi eteen?  Kotiin päästyä on ihan turha ajatellakaan sellaista kuin tiskikoneen tyhjennys, roskien vienti, imurointi... Varsinkaan pikkujutut, kuten leivänmurut pöydällä ja jokunen tavara väärillä paikoillaan ei saa nostamaan ahteria sohvalta. Päässä ei vaan liiku mikään. Odotat vaan iltaa, että kehtaa mennä nukkumaan.

Kello tulee 21, no NYT!

Paitsi, että alat piristymään. Siistit paikkoja vähän sieltä täältä ja hoidat muutaman muun rästihomman. Siinä puuhaillessa kello käy... Väsymys on tiessään.

Kuuliaisena ihmisenä kuitenkin muistat, että aamulla pitäisi töihin ja nukkuakin olisi syytä ennen sitä. Menet sänkyyn kellon ollessa ehkä 23. Jaloissa alkaa tuntumaan painetta, kihelmöintiä ja kohta ne ovat niin levottomat että on pakko nousta jaloittelemaan.  Mietit, muistitko ottaa magneesiumia aikaisemmin?  Paras ottaa vielä varmuuden vuoksi ja sitten takaisin petiin.

Mielessä pyörii jokunen työasia. Ne on helppo pakottaa pois mielestä. Keskity mukaviin asioihin! Mies kääntää kylkeä ja hakkaa taas hampaitaan yhteen.  Koira nukkuu sängyn alla ja maiskuttaa unissaan.  Patteri alkaa naksuttamaan... Keskity kivoihin asioihin! Puhelin värähtää ja valo vilkahtaa.  Älä välitä! Toinen koira hakee omassa pedissä parempaa asentoa ja pyörii ympyrää talloen petiä. Mies korahtaa ja hengittää syvään nukkuessaan. KUKA HELVETTI VOI NUKKUA TÄMMÖISESSÄ METELISSÄ?

Nouset taas ylös. Älä katso kelloa!

Juot vähän vettä ja istuskelet hetken pimeässä keittiössä. Mitähän ruokaa sitä tekisi huomenna? Ikkunat olisi varmaan syytä pestä. Ihanan rauhallista. Asiat risteilevät mielessä. Kovasti oli haluja alkaa siivomaan, pyykkäämään, virkkaamaan.  Pitäisikö vaihtaa sohvan paikkaa?  Ei!  Nukkumaan siitä!

Peiton alla tulee kuuma. Ilman peittoa kylmä. Kun työntää varmaan peiton alta sängynpäädyn  kylmää metallia vasten olo helpottuu. Ulkona tuulee juuri siitä suunnasta, että se pääsee ikkunoiden väliin. Syksyllä laitettu ikkunateippi on antanut periksi. Se pärisee hiljaa tuulenpuuskien tahdissa. Koira on kuulevinaan jotain ja juoksee portaat alas katselemaan ikkunoista. HUOKAUS!

Katsot kelloa, se on 01:45. Miten menee niin kuin omasta mielestä? Käyt hakemassa lopulta nukahduslääkkeen. Sen pitäisi kaataa norsukin 15 minuutissa. Sanoi lääkäri. Tik tak, tik tak.... Tässäpä on sellainen norsu, että se ei ihan vähästä eikä enemmästäkään kaadu.

Lopulta uni tulee siinä kolmen maissa tällä kertaa. Se on syvää ja hyvää. Mitkään äänet eivät pääse tunkeutumaan unen läpi.
Paitsi herätyskello. Se soi 05:30. Eikä se lopeta. Sattuu!! Lhakset ova jäykät ja kankeat.

Onneksi olet oppinut ennakoimaan. Vaatteet on valmiiksi valittuna. Kahvit ladattuna.  Työmatkalla tiessä on kuoppa jonka huomaat viime hetkellä. Survaiset kaasun pohjaan. EI STNA! Piti jarruttaa.  Ajat tien sivuun ja koetat rauhoittua.  Nyt rauhassa! EI mitään hätää. Keskity.

Töissä ehdit juoda vielä kupin kahvia ja sitten mennään. Hyvää huomenta! (Haista...) Miten voin auttaa? (En tahdo) Joo, mä hoidan. (En pysty) Ai, tällainen muutos, joo. (Mä niin kuolen just).
Kotimatkalla alkaa sataa, etkä vaan tajua missä hemmetissä on se nappi jolla tuulilasinpyyhkijät saisi liikettä. Kokeilet kaikki ja lopulta käsi osuu oikeaan.

Yllä pieni kuvaus pahimmasta päivästäni. Ei kovin tervettä. Enää on kokeilematta makuuhuoneen Feng Shui-sisustus ja työttömyyskortisto.    Feng Shui on kyllä listalla ;)
  Lääkäri diagnosoi unettomuuden, antoi nukahduslääkettä, jutteli hieman päivärytmeistä ja kirkasvalohoidosta. Lopulta voitonriemuisena ratkaisi ongelmani; Vaihda yötyöhön! Ja passitti ulos.

Tässä on kaksi hyvin turhauttavaa asiaa. Olen etsinyt yötyötä jo oli vuoden. Eli siihen ei niin vain vaihdeta. Ja toiseksi. En koe kärsiväni unettomuudesta vaan ainoastaan aamuista, aikaisista heräämisistä.  Minä en ole vielä valmis kun muu maailma aloittaa päivänsä.

Olen tullut siihen johtopäätökseen, että olen niitä ihmisiä joilla on tulenvartijan geenit. Kun muut nukkuvat, minä valvon nuotiota. Sillä silloin kun saan elää omassa päivärytmissäni, uni tulee ongelmitta ja sitä on riittävästi. Normaali nukkumaanmenoaikani pyörii siinä klo 02 korvilla ja herääminen yhdeksän, kymmenen maissa. Herään virkeänä ja jaksan helposti myöhään iltaan asti. Tai niissä harvoissa yövuoroissa joita minulla on, jaksan intopinkeänä illasta aamuun saakka. Eikä mitään ongelmaa ole.  Siksikään en haluaisi syödä yhtäkään melatoniinia tai nukahduslääkettä, sillä ne eivät auta minua. Ne auttavat yhteiskuntaa. Tai auttaisivat jos toimisivat. 

Olen iloisena ottanut vastaan kauppojen ja pankkien myöhäisemmät aukioloajat. Maailma on sentään vähän tullut vastaan.

Niillä se on mentävä, mitä on saatu. Edelleen jatkan rytmiini sopivat työn etsimistä ja muun uskon ajan mittaan loksahtavan paikoilleen.  En oikeastaan tiedä miksi koin tarpeelliseksi kirjoittaa tästä, mutta toivottavasti tästä olisi vaikka apua jollekulle. Vertaistukena :) Yöihmisiä tarvitaan edelleen, ei vain tulenvartijoina.

Heidinen