Miten se nainen on onnistunut tuossa kaikessa? Vieraat viipyvät päiväkausia, lapsia (Porvoon susiksi sanottiin) siunaantui (ja menehtyi) useampi, draamaa, uskottomuutta, puutarhan ja talouden hoitoa, sairauksia, oma kirjailijan ura, köyhien tyttöjen koulun perustaminen rouvayhdistyksen puheenjohtajana, sairaan miehen hoitoa yhä alenevan kuulon ja näkökyvyn myötä. yms.
Wikipediasta löytyy napakka tiivistelmä hänestä. Hänestä jos kenestä saisi hienon elokuvan aikaiseksi. Blogista P.s Rakastan kirjoja eli täältä löytyy muutama kaunis kuva Runebergien kodista ja hieman tarinaa heidän elämästään.
Mutta ne tortut!
Yksi maailman parhaimmista leivonnaisista ehdottomasti. Karvasmantelilla maustettuna.
Ensimmäistä kertaa tänään pääsivät käyttöön jo jokusen vuoden omistamani Runebergin torttu vuoat. Loppujen lopuksi aika käteviä kartioita.
En ole käyttänyt vuokia aikaisemmin, koska niitä on paketissa 4kpl. Kyljessä oleva ohje on kuudelle tortulle. Tarvitseeko perustella enempää? Erittäin ärsyttävää. Mutta tänään päätin päästä ärsytykseni yli ja sen ansiosta löytyi hyvä puoli. Erittäin hyvä juttu! Nimittäin taikinaa jää enemmän syötäväksi kulhosta. Ja se on niiiiiin hyvää. Parempaa kuin valmis torttu.
Ohjeessa on unohdettu mainita milloin se kananmuna on tarkoitus laittaa taikinan sekaan. Omani meinasi unohtua, joten lisäsin munan viimeisenä. Ja lisäsin vielä extrana karvasmantelitippoja taikinaan. Punssia en käyttänyt. Ja tämä on kyllä se ohje millä teen jatkossakin aina torttuni. Onnistunut torttu ei ole kuiva, mureneva tai liian äklöksi kostutettu. Vaan pinnalta rapea ja sisältä kuohkea/kostea. Mmmmm... Seuraavan satsiin ajattelin kokeilla hienontaa itse kuorimattomat mantelit.
Makoisaa tulevan viikon alkua.
Heidinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mieltä?