27. huhtikuuta 2015

KUORMALAVAPUUTARHA 3

Ei pysty olemaan kertomatta.  Piti yrittää olla ja odottaa siihen asti, että saan siemenet multaan.  Mutta kasvimaa elää ja kasvaa jo ennen kuin siinä itsessään mitään kasvaa.  

 Sain lisää kuormalavoja, kevytrakenteisia ja haluaisin vielä tehdä niistä kompostin puutarhajätteelle.  Mies toi kaksi lavankaulusta lisää ja siirsi minulle sadevesiämpärin kasvimaan nurkalle.  

Illalla löysin googlettamalla Suomelan artikkelit kasvilavojen käytöstä ja ideaa senkuin pukkaa. Niinköhän sitä kesä riittää toteuttamaan kaikkea?  Kuitenkin muutakin puuhaa pihassa riittää yllinkyllin.   Muutama postausideakin niiden saralta on jo ja hieman aloitettukin, mutta niiden osalta pidän pintani. Tulevat sitten täysin valmiina vasta.

Noita artikkeleita lukiessa alkoivat kyllä paineetkin kasvaa. Aijon olla sortumatta ostettuihin lannotteisiin, eikai niitä ennenkään ollut?  Lannoitetaan sillä mitä on omasta takaa; kompostia, tuhkaa.  Hevosen lantaa olisi saatavilla ilmaiseksi myös, mutta en taida olla valmis vielä opettelemaan sen käyttöä.    

Voi kesä!  Tule jo!





Flunssa stoppasi toisen viikon juoksut.

Viime viikon maanantaina iloitsin, ensimäinen lenkki takana jolloin pystyin nauttimaan joka askeleesta. Tunsin, että tästä se lähtee rullaamaan.   Ja mitä sitten tapahtuikaan?
Illalla alkoi aivastelut, aamulla on kaktus kurkussa ja lihakset särki. Nenä vuoti seulana.  Olo oli todella huono.

Ensihätään tropiksi otin lemon oljyä ja auringonhattu-uutetta veden seassa.  Päivän parin mittaan muutama tipan joka kerta juodessani.   Ensimmäisenä päivänä jouduin kyllä särkylääkkeisiin myös turvautumaan.




Suosittelen lämpimästi tutustumaan Young living Essentials öljyihin.  Suomeksi ei tietoa vielä kovin paljoa ole tarjolla, mutta sen vakuutan että toimii!   Niitä pystyy käyttämään niin sisäisesti kuin ulkoisesti.   Lemon mm. puhdistaa kehoa.  Sen lisäksi minulla on peppermint öljyä, joka on aivan uskomattoman hyvä lihaskipuihin sekä piristää. Varsinkin yövuoroista selviää laikiten sen avulla.




Tänä aamuna uskalsin viimein takaisin tienposkeen takaisin. Koira tanssi ilosta kun näki minun ottavan juoksuhihnan laatikosta.  Ei ollut kivaa. Hengästyin aivan liikaa. Pieniä juoksupyrähdyksiä ja viimeisen 500m oikaisin pellon yli takaisin kotiin.   Kuitenkin lähes viikon sairastelun jälkeen menetin juoksuaskeleita vähemmän kuin uskoin sen tahmean taaperruksen jälkeen.  Juoksuaskeleita sain kasaan kuitenkin vähän yli 1000. 

Aamupalaksi sitten paistoin miehen eilen tekemää riisimössöä, jossa oli tomaattimurskaan ja broilerin jauhelihaa. Yhden kananmunan rikoin joukkoon ja päälle paahdettua sipulia. Herkullisen näköistä. Eikö?  Kyllä sen söi nälkäänsä.

















 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

22. huhtikuuta 2015

Vapaapäivän laiska kokkailija

Vapaapäivä ja väsymys. Taitaa yrittää kevätflunssa iskeä. Hieman kuumeinen olo oli aamulla, mutta nälkää se ei vienyt.  Siitäpä se tämä päivä sitten käynnistyi; nälällä ja väsymyksellä. Ruokakaapitkin olivat vaihtoehtorajoitteiset, eli lähes tyhjät. Grillimakkaraa, kananmmunaa, salaattia ja erinäisiä avattuja purnukoita. Lieden äärellä seisoskelu tuntui ylivoimaiselta, mutta onneksi muistin muffinsipellin   
Lämmin, täyttävä aamiainen saatiin raavittua sittenkin kasaan vähällä vaivalla.


Neljään muffinsipellin koloseen laitoin noin ruokalusikallisen vettä. Perään kananmunan ja ripaus suolaa pinnalle.   Kolme kolosta voitelin oliiviöljyllä. Pilkoin pari makkaraa ja pinnalle muutama reilu lusikallinen salsakastiketta. Sitten vain uuniin noin 10-14min. Lämpötila oli noin 200 astetta. 

Valmiit annokset lusikalla lautaselle ja syömään.  ...minähän siis söin yksin tuon kaiken... Sanoinhan että oli nälkä.  Onkohan se muuten muffini vai muffinsi? Vai muffinssi?


Iltapaivällä jaksoin jo ihan kunnon ruokaakin tehdä ja kokeilin jopa vähän uuttakin; kokonaisia uuniporkkanoita.     Kuva ei mairittele, mutta oikein maukasta tuli.  Totta puhuen unohdin porkkanat uuniin.


Siltä varalta, että joku vaikka haluaisi kokeilla, niin tässä ohje.

500g porkkanaa. Mieluiten ohuita yksilöitä.
Kuori ja leikkaa päät pois.
1-2 punasipulia lohkoina.
 
2-3 rkl oliiviöljyä
2-3rkl punaviinietikkaa
n.1tl rosmariinia
reilu tl minttua kuivattuna
n. 1tl rouhittua mustapippuria
puoli tl suolaa
Sekoita kaikki yhteen ja kaada uunivuokaan porkkanoiden ja sipulin päälle.
 
Vuoka uuniin noin 30-45min ja 200astetta.  Kun porkkanat on kypsiä niin purista vielä sirtuunasta mehut päälle tai pari rkl sitruunatäysmehua.
 

Porkkanat oli tarkoitus tarjoilla perunamuussin ja paistetun grillimakkaran kanssa, mutta tosiaan... unohtui uuniin.

Illalla vielä noudimme 8kpl kevyttä kuormalavaa. "Kun ilmaiseksi sai". Niistä on suuria suunnitelmia kunhan tästä kunto ja kelit kohenevat.





20. huhtikuuta 2015

Lastenjuhlat - Keppari/Hevonen Teemalla

Tyttäreni täyttäessä 11-vuotta, olin hieman pulassa. Hän halusi tietenkin järjestää kaverisynttärit joka ei ollut ongelma vaan se, että miten saan mökkiimme mahtumaan kymmenkunta esiteiniä?  Tämän ikäiset eivät myöskään enää kauheasti arvosta jos aikuiset hääräävät heidän juhlissaan. Valmista ohjelmaa hankala järjestää, sellaista josta kaikki sitten pitäisivät. Varsinkaan kun juhlat järjestetään pienellä/järkevällä budjetilla.   En näe mitään järkeä pistää satasia haisemaan parin tunnin juhlien takia.  Ainutlaatuiset juhlat voi järjestää myös muutoin.

Tällä kertaa päädyttiin tyttären kanssa siihen, että äiti hoitaa tarjoilun, pysyy poissa silmistä muuten (mutta ei poissa kuuloetäisyydeltä) ja koristelua mietittiin yhdessä. Tytär hoitaa sitten ohjelman ja juhlimisen kavereiden kanssa.   Muutama ilta meni etsiessä netistä ideoita koristeluihin ja tarjoiluihin. Niitä yhdistelemällä sitten rakentuivat nämä bileet.  Teemana kepparit, eli keppihevoset ja hevoset. 

Vuodenaika rajoitti ideointia huomattavasti. Kesän lapselle olisin rakentanut nämä tarjoilut pihalle tai aittaan. Olisin ostanut heinäpaaleja istuimiksi. Ne olisivat sitten kesällä saaneet uuden tehtävän puutarhassa.  Mutta oli helmikuu.... siis sisäbileet.

Tytöt olivat tulossa suoraan koulupäivän jälkeen meille, joten ensin hieman suolaista naposteltavaa.  Siinä oli helpoimmat tarjottavat.  Tuoleille, lamppuun, hyllyille ripusteltiin riimuja, riimunnaruja, harjoja, keppareita, ym.
  En ostanut mitään muuta kuin syötävää juhlia varten. Pillit, servetit, liinat ym. olivat ylijäämiä edellisiltä vuosilta ja kun taloudessa kerran on tiskikone, niin ei ole suuri vaiva käyttää ihan tavallisia astioita. Kertakäyttöastioille ei ollut siis tarvetta.

 Tarjolla ensin oli sipsiä, nakkia, lihapullia, patonkia, minitomaatteja. Kuvassa eivät näy hampurilaiset.

 
 
Huomatkaa lautasten vierellä minikepparit. Tyttären yllätys ja taidonnäyte. 



Yllä oleva kuva ei ole parhaimmasta päästä. Yritin kuvata viimehetken ideaani, sanomalehdestä leikattua viirinauhaa. 100%:sesti kerrätettävä koriste. Paperinaruun ripustin sanomalehti kolmiot ja hipaisin hieman paperiliimaa alakärkeen.  Viirikolmioita sai leikattua useamman kerralla kun leikkasi sanomalehden keskitaitteen kohdalta, niin että taite jäi ylös. Sitten kolmiot (avattuna salmiakin muotoiset) ripustettiin kuin pyykit narulle ja TaDaa!  Kuva ei nyt todellakaan anna oikeutta.

Sitten niihin muihin tarjoiluihin. Näihin juhliin tein ensimmäistä kertaa kakkutikkareita. Ja voin kertoa, että toistamiseen en tee. Meinasi itku tulla edellisiltana kun ohjetta noudattaen yritin saada kakkupallot pysymään tikuissa ja vielä kuorrutettua ne jotenkin. Voi ARGH!   Käytin kuorrutukseen sulatettavia kuorrutenappeja... HUONO IDEA!  Kuorrute jähmettyi nopeammin kuin minä noviisina sain sillä tikkuja päällystettyä eikä se ollut edes hyvää mielestäni. Keinotekoinen maku. 
  Mutta lopulta sain niistä kyllä aika näyttäviä, eikö?    Naapurista lainasin vielä yhden isomman saunahalon, johon tikut sai komeasti pystyyn ja tarjolle.  Ja halko tietenkin palautettii juhlien jälkeen omistajalleen.   Linkkaan tähän käyttämäni ohjeen kakkutikkareihin ja suosittelen noudattamaan ohjetta kuorrutteen osalta. Käyttäkää sitä suklaata! :)

Kakkutikkarit - Meira




Tarjolle tehtiin myös Pirkan ohjeella suklaatäytekakku sekä Rocky road- paloja.

Suklaatäytekakku - K-ruoka       Täytekakku oli todella hyvää. Sitä suosittelen juhliin kuin juhliin.


  Rocky roadit päätettiin laittaa muffinsileivosvuokiin, jotta syöminen olisi helpompaa.

 
ROCKY ROAD -PALAT
 
200g taloussuklaata /suklaapatukoita / valkosuklaata tms.
 
20g voita
 
n.50g vaahtokarkkeja (käytimme pieniä minikokoisia)
 
n 1dl pähkinöitä.  (meillä pähkinäsekoitus)
 
n.1dl pilkottua Pätkistä
 
1/2 dl pilkottua aprikoosia
 
 
1. Paloittele suklaa.  Sulata voin kanssa miedolla lämmöllä mieluiten kattilassa. Älä anna yhtään kiehua.
 
2. Sekoita kaikki ainekset yhteen suklaaseokseen.
 
3. Levitä seos vuokiin ja koristele ennen suklaan jähmettymistä esim. vaahtokarkeilla, pähkinöillä tai millä vain. Anna jähmettyä jääkapissa ainakin tunti ennen tarjoilua. 
 
Valmiita paloja voi koristella vielä lisää vaikka sulalla  valkosuklaalla.







Näissä juhlissa juomatarjoilussa valittavana oli erivärisiä mehuja. Pyyhkeen alla oli kylmäkalleja pitämässä juomat viileänä. Ja nuo drink me- etiketit sai tulostaa ilmaiseksi netistä. Enää en tähän hätään löytänyt sitä linkkiä. Mutta samalla tavalla tästä jäi jäte minimiin. Paperit kierrätykseen ja lasipurkit myös.




Jälkiruokana tarjoiltiin jokaiselle omat popparipurnukat, joita sitten sai täyttää lisää mielensä mukaan. Etiketit ja pahvilootan mallin sai tulostaa ilmaiseksi netistä tuolta -->  No home without you - popcorn cup     . Näiden askarteluun meni hieman aikaa, mutta jälkeenpäin oli kyllä sen arvoista.  Kannattaa muutenkin käydä tuota blogia tutkailemassa. Siellä tulee takuuvarmasti hyvälle mielelle.

Kaikilla tuntui olevan juhlissa kivaa. Ja ainakin jäljistä päätellen tarjoilut maistuivat myös. Aina ei siis tarvitse ostaa läjääpääin kertakäyttöastioita ja koristeita. Niitä voi tehdä itse siitä mitä kotoa löytyy ja lainailla lähipiiristä. Roskaa ei näistä pirskeistä juuri syntynyt.
 
 





19. huhtikuuta 2015

Kuormalavapuutarha 2

En muista että olisin ollut niin innoissani kuin nyt olen puutarhan vuoksi. Haravaa lähdin tänään ostamaan ja siemeniähän sieltä mukaan lähti.  MUTTA vain ja ainoastaan avomaalle kylvettäviä. Eli se lupaus pitää, että sisällä ei mullalla aleta leikkimään.

Puutarhamultaa oli jo halvalla myynnissä, joten sitä lähti myös yksi neljän säkin satsi mukaan. (+se uusin muumimuki, Hetki rannalla)

Kotona ruoka uuniin ja siksi aikaa pihalle puuhaamaan. Sain kaikki 3 lavankaulusta paikalleen, sekä ihan yksin raahattua 50m ison puisen arkun paikalle. Apuna miehen tuunaamat nokkakärryt. Mieskin kävi siinä vaiheessa jo näyttäytymässä pihalla. Siinä reilussa tunnissa ehdin sen verran, että enää ei ole kuin yksi puinen istutus"arkku" siirtämättä paikalle, mullat kaikkiin ja se viimeinen vaihe; siementen kylvö. Jos tässä nyt kuukauden joutuu sitä odottelemaan niin ehtii puunaamaan tuon puutarhanurkkani vielä loistokuntoon ;)  Kerrankin.   Nälkä kasvaa syödessä. Koitan olla haukkaamatta liian suurta palaa - taas.

Laitan tähän perään kuvia ja koetan sen jälkeen malttaa mieleni ja seuraavat tulevat vasta vähintäänkin kylvöaikaan tai kun edes vähän vihertäisi. 

Isoon arkkuun tulee porkkanaa ja palsternakkaa.





Lepotuoli löytyy nyt myös paikalta.

Tässä se kuormalavasta rakennettu penkki. Se saa tänävuonna herneitä tai kurkkua kyytiinsä. Taakse tueksi laitoin vanhan joustinpatjan jouset.

En kyllä tiedä mihin tähän vielä mahtuu yksi isohko arkku. Ehkä se joutaa sitten saunan toiselle puolelle.
 

 

Tässä tämä viimeinen odottaa paikkaansa leikkimökin kyljessä.

18. huhtikuuta 2015

Mamman SIMA

Alkaa olemaan vappu ihan nurkilla. Ja tänä vuonna pystyn töiden puolesta jopa viettämään sitä perheeni kanssa. Luksusta!
Sen kunniaksi ajattelin laittaa ihan omat simat tulemaan ja mammani reseptillä tietenkin. Vaikka mamma ohjeeseen onkin kirjoittanut "siimaa". Sitruuna on citruuna ym. Mutta se ei haittaa, asia tulee selväksi ja välillä saan nauraa kyyneleet silmissä näille mammani rustauksille. Hyvässä mielessä tietenkin <3.       Mamma kun ei ole äidinkieleltään täysin suomenkielinen.








Pieni esimerkki yllä.   Minulla on keräiltynä joitain äidin ja mummoni reseptejä. Niitä tulee ehkä ajan saatossa tänne enemmänkin, mutta en tiedä vielä paljastanko ihan kaikkia kokonaan. Yksi niistä on aarteeni ylitse muiden ja mummoni aikanaan sen annettuaan kielsi ikinä paljastamasta sitä kenellekkään.   Mutta Simassa pysytään nyt.  Tähän simaan tuli;
  • 500g fariinisokeria
  • 500g taloussokeria
  • n. 7 l vettä
  • 1 tölkki olutta
  • 4 pientä luomusitruunaa
  • alle 1/4 tl kuivahiivaa       
Pullotukseen; rusinoita ja sokeria.

Sillä aikaa kun odottelin veden kiehumista, kuorin kuorimaveitsellä sitruunoista kuoren ämpärin pohjalle. Valkoinen osa poistetaan ja se menee suoraan kompostiin. Miksikö?  Se kitkeröittää siman. Myös keltaisen kuoriosan voi jättää pois halutessaan miedomman makuista. Ja hedelmäliha viipaloidaan. En tajua miksi resepteissä usein käsketään viipaloida mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi? Miksi? Mutta tein parhaani. Jotkut kuulemma puristavat mehun sitruunoista. Toiset laittavat sekaan appelsiinia. Kolmannet korvaavat sokeria hunajalla tai siirapilla. Tapoja on varmaan niin monta kuin tekijääkin.








Kiehuvaan veteen sekoitin sokerit ja liemen kaadoin sitruunoiden päälle. Jos tykkää inkiväärin mausta niin tässä vaiheessa voisi myös inkivääriä raastaa sitruunan sekaan ja sitten vasta lisätään vesi.
Tekijänhuomautuksena kerrottakoon myös että tuo 7litraa vettä on ihanteellinen määrä jos käyttää 10litran ämpäriä käymiseen. Sokeri nostaa tilavuutta sen verran, että ei sitten tarvitse varoa kamalasti läikyttämistä kun pullotusvaihe alkaa.  Seuraavasta kuvasta näet kuinka täyteen oma ämpärini tuli.

Jätä liemi jäähtymään. Jos omaat lämpömittarin, hyvä. Jos et, kuten en minäkään niin aika luottaa vaistooonsa. Kun sima on jäähtynyt noin 42 asteiseksi on aika lisätä hiiva.  Minä sekoitin sen olueen ja kaadoin sen ämpäriin.  Saatoin tehdä jotain tässä vaiheessa väärin. Sen näkee sitten myöhemmin :)
Sitten siman annetaan käydä huoneenlämmössä noin 12 tuntia tai seuraavaan aamuun.



Tähän määrään simaa tarvitaan 8kpl litran pulloa. Itse suosin lasia, mutta jemmassa oli vain yksi eikä kaupoiltakaan löytynyt tähän hätään.  Joten muovipulloihin sitten vaan.  Eräs isäni vanha ystävä suositteli taas muovipulloja. Kestää painetta paremmin kuulemma.

  Sitten muutama teelusikallinen sokeria ja hyppysellinen rusinoita pullojen pohjalle.


 Pullotusvaiheessa olisi kaikista helpointa jos vieressä olisi toinen ämpäri johon ensin siivilöisi siman, mutta aina ei pääse helpoimmalla tavalla. Itsekin älysin tämän vasta tässä vaiheessa. Pullotuksessa ei kauan kestä. Ja sitten vain pullot jääkaappiin, jonne ne voi unohtaa ainakin viikoksi. Kun rusinat ovat nouseet pintaan, voi juhlat alkaa.  Jos jääkaappi on pieni, eikä pullot mahdu sinne niin ei ole rikos pistää pulloja pihalle tai parvekkeelle kunhan varoo jäätymistä.  Mutta huoneenlämmössäkään ei pilalle mene juoma. Mutta silloin kannattaa tehdä simat vasta 2-4 vrk ennen vappua.



Tässä vielä valmis satsi. Aika tarkalleen 8l lopullinen määrä.


Tässä vaiheessa vappuun on vielä pari viikkoa, joten ei huolta siitä etteikö ehtisi juomat valmiiksi.  Ja jos katastrofi käy, niin kaupasta saa ostaa niitä valmispakkauksia. Muka teeseeitse-simaa.  Mutta oikeasti sekin on ihan hyvää, ja voi maustaa sitäkin tarpeen ja makunsa mukaan.  ...viimevuonna pääsi vappu vähän yllättämään ja turvauduin pikasimaan.  Kukaan ei ainakaan valittanut.

17. huhtikuuta 2015

Kuormalavapuutarha

Tänä vuonna se toteutuu. Hyötypuutarha kuormalavoista. 



En ole mikään rikkaruohojen nyppijä, mutta haluan kuitenkin joka vuosi kasvattaa jotakin. Viime vuosi oli kyllä pohjanoteeraus, salaattia taidettiin saada lopulta vaikka miehelläkin tomaatin taimet alkuun vähän riistäytyivät käsistä. Yli 100 taimea. Joista halla söi lähes kaikki.   Maissi ehti kukkia, sitten tuli talvi. Herneitäkin taidettiin saada. Porkkanat...öööh. Miniatyyrisiä, samoin sipulit.

Kasvihuoneesta olen haaveillut vuosikausia ja kaksi kertaa mies on yrittänyt haaveeni toteuttaa. Olen alistunut kohtalooni...
Meillä tuulee... paljon. Kovaa.   Toiselle kasvihuoneelle valettiin perustus eikä se kävellyt pihatiellä vastaan, mutta se tavallaan kaatui paikoilleen.  Nyt sille voi jo nauraa, mutta silloin ei naurattanut kyllä tippaakaan.

En ole luopunut suinkaan kaikesta toivosta. Kasvatan mitä pystyn kylvämällä suoraan ulos multaan, ilman esikasvatusta sisällä.  Toissavuonna sain paljon avomaan kurkkua ja sitä laitan tänä vuonna. Sekä tilliä, herneitä, salaattia ja porkkanaa olen jo ostanut niissä kätevissä istutusnauhoissa.    Jos saan lisää kuormalavoja ja -kehyksiä niin laitan enemmänkin jotain.

Tästä se lähtee.  Tuo pienin etualalla on vanhan ikkunankarmi, pienten kuormalavojen päällä.

 
 
Raekuuro ajoi minut sisään kesken hommien, mutta tästä se alkaa ja käsityksen varmaan jo saa siitä mitä on tulossa?  Siirrän tänne vielä muutkin laatikot ym. kasvatusastiat niin ei tarvitse juosta pitkin pihaa kastelukannun kanssa.  Kuten tämän viimevuotisen hernepenkin;

Rakentamiseen tarvitaan 1 kpl kuormalava, 8 kpl isohkoa naulaa, 3 kpl Ikean
sinistä kassia sekä niittipyssy. Näppärää.



Kurkut saan tuettua aitaan ja pahimmassa tapauksessa aita auttaa suojauksessa hallaa ja tuulta vastaan.  Tai sitten aita kaatuu, sauna pyörii kaikkien yli tai unohdan vain kastella ne.  Mutta murehditaan niitä sitten ajallaan.    Lisää postauksia tulee sitten kevään edetessä ja puutarhani rakentuessa.

Juokseminen etenee

Ensin totean, että Kuntoplussan juoksukoulu ei sovi oikeille aloittelijoille. Piste. Ihan liikaa muistettavia asioita. Sitä paitsi meitä noviiseja nolottaa lenkillä. Ollaan punaisia kuin paloautot, puuskutetaan, vingutaan, kiroillaan, uikutetaan.     Pahinta on jos joutuu ohittamaan jonkun!  Herrantähden, mahdotonta!  Se tarkoittaisi, että ohitettu samaan suuntaan kulkeva ihminen kuulee ja näkee tämän kaiken. Pitäisi pystyä tekemään välimatkaa huolimatta siitä miten paljon kylkeen sattuu tai pohje kramppaa.      Toistaiseksi tällainen tilanne on tullut kerran. Ratkaisu; käännyimme ympäri :D
  Mutta olemme pitäneet rytmistä kiinni. 3 lenkkiä viikossa, joista yksi pidempi. 1km reipasta kävelyä ja sitten hölkytetty menemään sen verran kuin pystyy. Kävelyä ja uusi spurtti. *reps*  No, ei nyt ihan spurttailua.   

Ja tulosta tulee, ainakin vähän joka kerta. Ensimäisellä testilenkilläni taisin kertoa, että juoksuaskeleita sain kasaan reilut 600.  Ainakin nyt kerroin.  Maanantaina 800 ja keskiviikkona niitä oli reilut 1100 ja tänään jo 1600. Ei paha?  Astmaattiselle, entiselle tervekeuhkolle?   Kuvassa tämän aamun tsempparini, Lilo.  Lilon kanssa on kiva lenkkeillä. Se tykkää juosta ja päästyään vauhtiin menee kuin juna eteenpäin. Se osaa myöskin sovittaa vauhtinsa ihmisen/polkupyörän tahtiin ja asettuu joko ihan vierelle tai hitusen eteen.  Myös aurauskepit, puut, tolpat ym. se älyää aina kiertää oikealta puolelta.
  Toinen koirani, Vilma... on ihan eri lukunsa. Siihen voidaan palata joskus toiste.


Tavoite on myös valittu, tyttären toimesta. Tarkoitus on osallistua kesällä porukalla väriestejuoksuun Lahdessa. Olisi hienoa voida juosta ja ehkä jopa nauttia olostaan.
 Tähän mennessä myös lenkkarini ovat saapuneet.



Täydelliset sopivat. Kevyet kuin höyhenet, eikä hiosta missään vaiheessa.  Maksoin näistä 40e, ei kaikista halvimmat, mutta ei myöskään riistohintaiset.

Eli ainakaan vielä en ole siis luovuttamassa. Mutta kaikille muillekkin, yhtä aloitteleville annan jo yhden neuvon; ei tarvitse tuijottaa ohjeita, kunhan vaan raahaa sen ahterinsa ulos :) Ensimäinen viikko juoksukoulua takana, ja homma etenee.


9. huhtikuuta 2015

Valmistautumista juoksukouluun

Tämä menee varmaan samaan kategoriaan kuin se, että palkkaa siivoojan, mutta ei kehtaa päästää siistijää sisään ennen suursiivousta.    Nimittäin työkaveri lupasi aloittaa kanssani Kunto plussan 9viikon juoksukoulun. Ensi maanantaina on ensimmäinen lenkki...

Kävin tänään vähän tuulettamassa vanhoja lenkkareitani ja en ymmärrä miksi olen mennyt ostamaan lenkkarit joissa varpaat eivät pääse suoristumaan?!? 681 juoksuaskelta 3km matkalla. Onhan se alku ja enemmän kuin viimeiseen pariin vuoteen. Mutta kotiin päästyä tilasin välittömästi uudet lenkkarit ja siihen asti aijon pärjätä rakkailla punasilla nahkalenkkareillani. Ovat jotkin saksalaiset terveyskengät - kaverin kirpparilöytö minulle.   Lidlistä ostin parillä kympillä verkkatakin, paidan ja housut. Verkkatakkia en olekaan omistanut vuosikausiin. Heti on vähän kevyempi ja "kuntoisempi" olo.

Testilenkkini oli kyllä aika säälittävää touhua. Varpaat lintassa. Juoksutyyli täysin hakusessa, aika pihtipolvista touhua. Tuntui että joka talossa verhot olisivat heiluneet kun kylän väki olisikin tiennyt, että siellä se pöpi taas höyryää uuden hullutuksensa kanssa. Vaikka oikeasti tuskin kukaan edes näki.

Pari vuotta sitten tosiaan pääsinkin jo hyvään alkuun juoksemisessa, silloin hyvän startin tuhosi penikkatauti. Epäilen niitä pirun pieniä lenkkareita pääsyyksi...

Minulle on jäänyt mieleen vahva muisto lapsuudesta kun on jaksanut juosta ja juosta ja juosta.  Haluan kokea sen uudelleen. 

Nyt alkaa tekosyyt olemaan eliminoitu ja 9 viikon kuluttua pitäisi pystyä juoksemaan 5km. Ehdin jo uhota työkaverille, että syksyllä juostaan töihin. Matkaa on yli 10km. Realistista eikö?

Lupaan päivitellä ajoittain miten juoksukoulu lähtee etenemään. Luvassa on tietenkin timantinkovaa kehitystä. *köh köh*   Menee muuten nikotiinipastilleja ja -purkkaa sitä vähemmän mitä enemmän liikkuu.

7. huhtikuuta 2015

Kirpputorilöytö

Piipahdin tänään paikallisella kirpparilla. Noin kerta viikkoon tulee pyörähdettyä ja useinmiten kaiken tarpeellisen löytää käytettynä, jos ei ole kiire. 
Ja aina välillä tekee löydön, jota ei olisi uskonut olevan olemassakaan. Jos käy tuuri, se ei edes maksa paljoa.  Koitan muistaa olla ostamatta turhaa.  Kuitenkin laukut ovat pieni heikko kohta... Tänään läysin kaksi; yhden uudenveroisen arkikäyttöön sopivan ja riittävän ison jotta eväätkin kulkevat tarvittaessa töihin. Toisen, no, katsokaa!

 

Rakastuin! Tässä on mun kesän, keväänkin ykköslaukku.  Yhden miinuksen annan kyllä laukun tekijälle; Minkä ihmeen takia Katri-Helenan Parhaat palat 1978 levy on sisäpuolella?  Sen kuuluisi ehdottomasti näkyä!  ;D 
Kuvassa näkyvän levyn avausraita on Hannen Manana, loistava kesäbiisi. 
Hanne Manana 1979

Sain vaivaiseen viiteen euroon, ainutlaatuisen laukun, iloisen mielen ja matkan seitkytluvulle.

5. huhtikuuta 2015

KINUSKIKISSAN LAKRITSIPOMMI / juustokakku

Tässä taannoin löysin jotain todella taivaallisen hyvää.   Kinuskikissan sivustolta Lakrispommin;

http://www.kinuskikissa.fi/lakritsipommi/

Ohjeet olivat helpot ja selkeät seurata.  Valmiiseen juustokakkuun en tehnyt muita muutoksia kuin pohjat dominot korvasin vastaavilla gluteenittomilla.  Ja koristelin värikkäillä lakuilla.

Jos siis pidät lakusta tai salmiakista, niin suosittelen tätä todella.   En ole mikään keittiövelho -todellakaan- ja vähän jännitti kun sulattelin käck- patikoita kuohukermassa, että niinköhän koko systeemi enää vaahdottuu... Mutta kyllä se niin teki.  

Kakkua oli tarjolla tyttäreni 12-vuotis synttäreillä ja hyvin teki kauppansa.


 
 
 
Keittiötaidoistani puheenollen.  Tykkään kokeilla eri reseptejä ja uusia makuja. Viime syksynä työn alla oli kreikkalainen lihapiirakka... Nyt tiedän miten voi polttaa tuhansia kaloreita vain muutamassa minuutissa!   Hah hah.
 
 

Maidottomat letut

Kokeilin eilen paistaa lettuja veteen.   Korvasin siis maidon täysin vedellä.   Tykkäsin ja luulenpa, että jatkossa meidän perheen letut/lätyt/ohukaiset paistetaan aina veteen.  (Kuten myös pannukakku ja makaroonilaatikko)  Omasta mielestäni maistuu paremmalle.

Tässä resepti jos joku tahtoisi kokeilla.  Itse tuplasin taikinan ja paistoin 7-8 hyvin isoa ja paksua lettua.

Ohukaiset

  • 5 dl vettä (maitoa)
  • 2 1/2 dl vehnäjauhoja
  • 1 muna
  • 1/2 tl suolaa
  • 1-2 rkl sokeria (tavallista tai vanojasokeria)
  • 25 g voisulaa/öljyä
  • (kardemummaa oman maun mukaan)
Vatkaa jauhot maitoon. Lisää suola ja sokeri. Anna taikinan turvota noin 15 minuuttia.  Lisää muna ja rasva. Paista taikinasta kuumassa pannussa lettuja. 

Tarjoa hillon kanssa.  Kermavaahto.... maiskis!


Pannukakkua tosiaan olen myös kokeillut maidottomana ja siinä samoin voi vaihtaa päikseen maidon veteen.  Moni tuntuu suosittelevan reilua sokerin lisäämistä, mutta omaan makuuni ei sokeria tarvitse paljoa laittaa.    Vesipannarista tulee pinnaltaan hieman rapsakampi ja tasaisempi.    

Makaroonilaatikon kanssa kun maidon korvaa vedellä, mielestäni maut maistuvat paremmin, sekä pidän jos valmiin laatikon ulkonäöstäkin enemmän.

Seinähyllyt puutavarasta

Muutama päivä on mennyt puuhaillessa seinähyllyjä työkaverille.  Olen lopputulokseen aika tyytyväinen, vaikka pakko myöntää että olisin tehnyt itselleni hieman rouheammat, harmaanvalkoiset.  On hyvää harjoitusta tämä kun tekee välillä toisen ihmisen toiveiden mukaan.  On vaan hillittävä omat halunsa ja kunnioitettava toisen tahtoa.

Sain siis kotiinviemisiksi eräs päivä yhden pitkään liimapuulaudan, 4kpl kannakkeita ja maalitörpön. Ohjeena oli tehdä aijemmin toteutettuun tv-tasoon sopivat avohyllyt.  Sinänsä helppo juttu, mutta koska nyt oli kyseessä vaalea, käsittelemätön puu kiin samalla tavalla kuluspintaa ei saa yhtä näkyväksi kun tasossa, jossa alla oli tumma petsi tai ohut värilakka. 



 Siksi tein muutaman kokeilun niillä tarvikkeilla joita kotoa sattui löytymään ja laudanpätkille kokeilin eri tapoja.  Maalasin yhden näytelaudan pelkästään valkoisella kalustemaalilla, toiseen sen sijaan lopuksi; maalamisen ja pinnan hionnan jälkeen hieroin mustanruskeaa osmocoloria.  Ja itse ihastuin pintaan!  Voitte verrata kuvasta.   Mutta saan sen lopputuleman toteuttaa sitten jossain toisessa kohteessa. 



Kannakkeiden kiinnityksessä oli muutama pieni ongelma. Ensinnäkin löysin kätköistäni vain 3 samanlaista sopivaa ruuvia, joten neljäs tarvittava ruuvi oli erinäköinen.  Ei vakavaa, jäävät maalin alle piiloon.   Vähän vakavampaa sitten oli huomata valmiista hyllyistä että kannakkeet ovat takapuoleltaan/seinäkiinnityksiltään hieman erilaisia! Seinään tulevan ruuvin korkeus hyllyyn nähden vaihtelee.    

Kannakkeet ovat liimattu Erikeeperillä ja ruuvattu kiinni hyllylevyihin. Yhden ruuvin kanta jäi hieman törröttämään, sillä (yllääätyys) ruuvinreikää ei ollut upotettu kuten muissa.  Lopputulemaltaan tätä ei valmiista hyllystä huomaa.

´


Kun maali oli kuivaa, niin jäljellä oli vain enää pinnan hiominen.  Hätiköiden tuli otettua valmiista hyllyistä kuva. Pyydän varmaan omistajaansa ottamaan niistä kuvan sitten paikallaan ja postaan sen joskus tänne loppuun.   Mikäli hän kelpuuttaa valmiin tuloksen.




Hyllyistä tuli noin 120cm pitkät. 

Tarvikkeet puutavaran lisäksi;
  •  4kpl ruuvia
  •    Mittanauha
  • Saha ja lyijykynä
  • Ruuvimeisseli / akkuporakone
  • hiomapaperia eri vahvuuksia
  • Pensseli ja vaahtomuovitela
  • Liima                                               -