12. heinäkuuta 2016

Teinin kokkikoulu, ensimmäinen osa.

Tänä kesänä teinillä on ollut poikkeuksellisen monta yksin vietettyä kotipäivää, kun meidän vanhempien lomat ajoittuvat loppukesään.

Kun sitten kaupassa taas mietittiin mitä teini söisi viikolla, heräsi ajatus. Ajatus tai oikeastaan epäilys vahvistui illalla kun teinillä oli makeannälkä, mutta kaapeissa ei ollut mitään riittävän nopeaa ja riittävän hyvää.   Eikai meillä kasva tulevaisuuden toivo, joka ostaa valmiiksi paistettua jauhelihaa, nuudeleita ja Saarioisten mammojen sapuskoita?????

Ehdotin teinille, että miettii pari ruokaa jota voisi itse tehdä päiväsaikaan. Vastaukset olivat; "enmä osaa", "enmä tiiä", "osaan tehdä vaan mokkapaloja" nje... Joten tyhjensin keittokirjakaappini sohvalle teinin viereen ja kehoitin käymään kimppuun.  Etsimään sieltä jokin hyvä ruoka. 




Ai että, se oli vaikeaa! Harjoiteltiin sitten sisällysluetteloiden käyttöä, mietittiin teinin lempiruokia ja lopulta listalla oli spagetti ja tomaattikastike sekä curry-riisi ja kana.  Alkuun riisin kaverina oli nugetit, mutta ne lähtivät listalta hyvin nopeasti kun kerroin miten kyseiset kokkareet valmistetaan. 13-vuotiaalle uskoisin voivan jo tämmöisen paljastaa ;)

Sitten lähetin teinin keittiöön tekemään inventaariota siitä mitä aineksia tarvitaan ruokia varten kaupasta. Se oli helpompaa, joskin teini oli ehtinyt livauttamaan kuitenkin ne nuudelitkin kauppalistalle.

(kuvituskuva, alkuperäisen listan kadottua salaperäisesti)


Kun sitten vielä kerroin, että jatkossa teini saakin kerran viikossa suunnitella ja valmistaa ruuan, vastarinta jäi pieneen epäuskoiseen naurahdukseen ja toteamukseen, että hän sitten varmaan vuorottelee kahta jo valittua ateriaa.  "Koska iskäkin tekee aina vaan makaroonilaatikkoa!"

Minulle se näin alkuun sopii. Sillä luotan siihen, että innostus saattaa kasvaa siinä vaiheessa viimeistään kun spagetit valuvat korvista ja kanat pyörivät lautasella ympyrää. Lisäksi alkava seiskaluokka tuo mukanaan kotitaloustunnit ja yön puolella tilasin vielä teinille oman keittokirjan, halpoja, helppoja perusruokia opiskelijalle.   Ja tietenkin taitojen kasvaminen lisännee innostusta, toivon.

Ja ehkäpä me harjoitellaan yhdessä joku päivä tekemään niitä nugettejakin ihan itse.   Ja kaiken sen marinan alta oli selvästi aistittavissa pieni mielihyvä ja jopa innostus jo nyt, vaikka yhtäkään ateriaa hän ei vielä ole ehtinyt valmistamaan.

Heidinen







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä mieltä?