Hei taas. Pitkästä aikaa!
Ihan hävettää miten kauan viimeisestä postauksesta on. Syitä on monia, mutta nyt olen täällä taas :)
Ystäväni antama pieni pöytäliina innoitti ja kokeilin itsekin tehdä samalla mallilla toisen. Olen vältellyt aikaisemmin juhannusruusua, tulppaania, tähteä yms. koska vastarannan kiiski sisälläni kapinoi. Olen haaveillut maton virkkaamisesta, mutten ole löytänyt itselleni sopivaa mallia. Riittävän helppoja ja vähemmän suosittua mallia. MUTTA! Pöytäliinana pidän tästä mallista kovastikin. Ja ohje löytyy täältä Lankavan sivulta. Toinen vieläkin suurempi syy sille miksen ole vielä mattoa tehnyt, löytyy kuteiden hinnasta. Tsiisus! Olen laskeskellut valmiin maton hintaa pelkillä materiaalikuluilla ja totesin, että ihan niin paljon en tykkää. Etsiskelen myös edullista ja järkevää muuta meteriaalia mattoon.
Käytin puuvilla-akryyli(?) lankaa, jota löysin omasta takaa. Ja 3,4 koukkua. Liinasta tuli noin 50cm halkasijaltaan ja koska koirilla on karvanlähtö painajainen meneillään, liina pääsi olkkarin pöydän lasikannen alle.
Iso ja paksu karvalankamatto sai kyytiä jo ennen pääsiäistä. Sellainen matto ja kahden paksuturkkisen koiran yhteiselo ei vain onnistu tähän aikaan vuodesta. Pöydän alta pilkottaa nyt mummuni kutoma isohko räsymatto. Vanhempieni häälahja. Epätoivoinen uuden ison ja helppohoitoisen maton etsintä on alkanut. Mikään ei tunnu kelpaavan. Mutta luotan siihen, että se oikea vielä osuu kohdalle.
Ihanaa alkanutta huhtikuuta!
Heidinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mieltä?