Ruokailuryhmä = Valmis! Ruokahuone nyt.

Olen jotenkin niin häkeltynyt ja iloinen, että sanat ovat kateissa. Kokeilen kuitenkin saada esiteltyä teille tämän projektini.  Ruokahuone ja ensisijaisesti ruokailuryhmä on on ollut työn alla.  Ensimmäiset maininnat löytyy täältä ja täältä. 

 Myin pois Anttilasta muutama vuosi sitten ostamani 6-hengen ruokaryhmän, koska se oli aivan liian suuri huoneeseen ja käytössä vain muutaman kerran vuodessa.

Samalla summalla metsästin Torin kautta toisenlaisen pöydän ja 4 tuolia.

Pidin kalusteiden muodoista, värit taas olivat hieman raskaat. Mutta olihan kyseessä aitoa retroa.  Askon jatkettava Bonanza ruokapöytä ja vihreät Thonet kahvilatuolit.  Päätös siitä mitä tehdä oli vaikea.  Kunnes lopulta ystäväni ehdotti tuolien väriksi kultaa...!    Tajusin pian että huoneessa on paljon kultaa entisestään kehyksissä, verhoissa yms., joten kullan väriset tuolit menisivät sinne luonnollisesti.
  Pöydän suhteen tiesin haluavani sen vaaleaksi, mutten kokonaan valkoiseksi.  Joten lopulta se sai hieman kultaväriä myös kylkiinsä, sekä hiekkapaperilla rikoin ja kulutin maalipinnan.  Lopuksi suojaksi hieroin antiikkivahaa. 

Mutta tässä kuvakavalkadi.  Mitä pidätte?   Kattokruunu odottaa vielä sähköasentajaa.  Sen pitäisi siirtyä pöydän ylle. 

 Itse kuvia katsellessa nyt, ymmärsin miten paljon huoneessa on tavaraa jolla on tarina perheestämme ja suvustamme.

Jep.  Seinässä on reikä keittiöön.   Siinä on ollut leveä oviaukko ennen, mutta se pantiin umpeen tarvittaessa lisää kaapistotilaa.  Reiän keittiöön saa kiinni laskemalla alas liitutaulun sen yläpuolella.

Kukat ovat vanhamummun peruja. Taulut ovat lapsuudenkodistani ja miehen mummolasta.  Jakkara taitaa olla tämän talon peruja ja kaappi on entisöimäni lapsuudenkodistani.

Purkkeja mummolasta, kirppareilta ja lahjaksi saatuja.  Purkkapallokone kaipaisi täytettä. 

 Vanha Fazerin puulaatikko toimii hyllykkönä seinällä.
Seiniin olen hieronut pakkelia, siloitemassaa (vai mikähän oikea nimitys onkaan?) kauttaaltaan.  Maalasin valkoiseksi ja sileällä telalla vielä hunajan/ihon/kullan(?) väriä vielä päälle, siten että seinät ovat epätasaisen kaksiväriset.      

Hirviparka on pudottanut sarvensa. Silti se on rakas, kuten puulaatikkohyllyllä olevat juovat karhut.  Ne ovat olleet Vanhamummolla koko elämäni. Niiden tarinaa en muista, mutta hirven pohjasta löytyy tekijän nimikirjaimet sekä vuosiluku 1943.

Lasipullon sain juuri vähän aikaa sitten äidiltäni.  Sekin on vanhamummon peruja.

Pöydän kynttilänjalat ovat Ikeasta noin 10-v sitten ostetut.
Niiden päällä olevat lasipallotuikut/-lamput ovat kirpparilöytöni.

 Miksi koira on likainen?  Se on piintynyttä nokea. Koira on yksi harvoista esineistä jotka selvisivät 1993 kotimme tulipalosta.

Keinutuolin sain ilmaiseksi talvella jo.  Nyt sille viimein tuli paikka ja tilaa sisältä.

Näillä mennään vähän aikaa ainakin.  Itse ruokahuone ei tule olemaan valmis koskaan, ennen kuin saan sinne takasin lankkulattiat ja pinkopahville tapetit ja taloon oikeanlaiset ikkunat...  Kaikki jotka edellinen omistaja innokkaasti hävitti. 


Tämän projektin ansiosta sain käsiini vielä 10 samanlaista tuolia.  Ne ovat tosin huonossa kunnossa ja vaativat paljon enemmän työtä kuin hionnan ja maalauksen. Mieheni otti muutamasta tuolista varaosia korjatakseen peri poikkinaista osaa, minä olen liimaillut haljenneita osia ja tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että 3-4 tuolia pääsee vielä palvelemaan ruokapöydän ääreen.   Muille, raajarikoille täytyy sitten keksiä ihan toinen käyttötarkoitus.


Heidinen