Keittiössä kierrätysjärjestelmä uusiksi.

 

 



Ostin tänään kirpparilta kahdella eurolla rottinkisen hyllykön.  Näkyy kuvassa.  Saadakseni sen seinälle, piti tehdä jotain keittiön kierrätysseinämälle.  Toukokuussa olen esitellyt sen tehdessäni roskisvaunun.  Lisäksi pienessä keittiössäni on aina huutava pula kaikesta laskutilasta, joten laskemalla kaikki keräilylaatikkoni samalle tasolle pystyin rakentamaan niiden yläpuolelle hyllytason vanhasta lankusta ja nyt voi laskea vaikka postit käsistä. 

 

 

Onneksi keittiön seinämaalia oli edelleen jäljellä, sillä kymmenkunta reikää piti paklata ja maalata jottei seinä jäisi ihan kamalan näköiseksi.  Omaan silmään uusi järjestely on siistimpi. Ja kun vitamiinihyllykkö on nyt kaikkien nähtävillä, tulee toivon mukaan ainakin D-vitamiinit päivittäin nauttittua - kaikkien.  

 

Alla vielä kaksi kuvaa minun pyhimmästä. Keittiöstä. Kun ulkona alkoi jo hämärtää, saa keinovalo keittiön näyttämään vielä keltaisemmalta.  Keittiön edellisestä muutoksesta olen kertonut täällä.   Joskus voisin kaivaa teille kuvat keittiöstäni siinä tilassa kun muutimme taloon;  vihreät kaapistot, sininen kivijäljitelmä työtaso, puolet tilasta nielaisevat jää- ja pakastinkaapit, kaksi leveää oviaukkoa molemmin puolin leivinuunia yms.

Amigo pöytää olen jaksanut katsella pisimpään. Pöytiäkin tämä keittiö on ehtinyt pyöritellä jos jonkinmoista, pirttikalusteista lähtien.  Jos jostain saisin pöytään kuuluvat tuolit, niin hyvä, mutta nykyisellä sekametelijärjestelmällä olemme tulleet toimeen hienosti.  Onhan tuoleja markkinoilla vähän väliä, mutta kyllä se vaan niin on, että en minä niin paljon niitä kaipaa, että maksaisin nykyisin pyydettyjä summia. Muovituolista. Käyttöesineestä.

Lieden vieressä pilkottaa vanha keittiöjakkara. Ostin sen kesällä Kouvolasta kirpparilta alle viidellä eurolla. Olisko ollut jopa alle 4e.   Vakiokirpputorillani Porvoossa samanlainen punainen tuoli nököttää viikosta toiseen paikoillaan. Ja onkos ihmekkään, hintana 25e?   Toivottavasti kukaan ei ostakkaan sitä siihen hintaan.

Tämmöinen on siis pikkuinen pyhättöni. Pieni, keltainen ja täynnä. Mutta ei mitään turhaa, ainakaan kamalasti =)

Alla vielä kaksi kuvaa siitä miltä kierrätysseinäkkeeni näytti vielä tänä aamuna.

Heidinen

Pikainen roskisvaunu keittiöön ja kierrätystä.

Lauantaiaamuna muu perhe tuntuu nukkuvan luvattoman pitkään ja tylsyyksissäni muistin kalustepyörät, jotka irroitettiin tyttären Expedit hyllyköstä.  Ne kainalossa painelen miehen työkaluja ja ruuveja tonkimaan, eikä aikaakaan kun saan kantaa sisälle tämmöisen.

Se istuu riittävän hyvin "kierrätysseinämäni" viereen olematta kuitenkaan edessä.   

Kaksi vuotta sitten roskafirmasta kyseltiin mielenkiintoa osallistua monilokerikkokeräys kokeiluun. Sen alku viivästyi hieman ilmeisesti suuren suosion takia.  Keräysastiat eivät tahtoneet riittää kaikille.

Kuva lainattu Otto Lajittelymäyrän fb-sivulta

Lokerikossa on 4 osiota.  Sekäjäte, pahvi/kartonki, lasi/metalli ja paperi.
Minusta oli suuri ilo ja helpotus kun saimme omamme. Maitotölkit, paperikasat, lasipurnukat ym. eivät kasaannu enää johonkin nurkkaan tai kaappiin haisemaan kun ne on helppo nakata omaan roskikseen.  Kun aijemmin ne on pitänyt erikseen viedä molokkikeräykseen.   Sekäjätteeseen menee enää hyvin vähän mitään mitä ei voisi toisin kerrättää.

 Puuhastelin kotiin Ikeasta löytyneistä lokeroista seinämän jonne saan kerättyä kaiken näppärästi.  Ikea on lopettanut näiden myymisen, mikä harmittaa melkoisesti, sillä ne ovat täydellisen toimivia, kestäviä ja monikäyttöisiä. Aukeavat yläosasta vetämällä, kippaamalla.  Jokainen laatikko myös irtoaa helposti ja niissä voi viedä ulos asti jätteet.  Sekä kaikki astiat on helppo pitää puhtaana.  Lisäksi biojäte, patterit, keittiöpyykki ja muovipussit löytyvät samasta paikasta.     Perinteinen kaappiin asennettava jätevaunu löytyy meiltä myös, mutta sen nykyinen tehtävä on toimia tyhjien palautuspullojen keruuvaununa.

 

Suurimpien keräyslaatikoitteni kyljissä näkyvät kuvat piirsin innoissani jo ennen kuin saimme monilokerikkolaatikon.  Enkä silloin arvannut että lasi ja metalli menevät siellä samaan koloseen.  Mutta se on pieni murhe.  Keräysapaperi nakataan toiseen alimpaan laatikkooon ja lasi/metalli siihen viereiseen. 

Tältä siis näyttää meidän perheen kierrätys.  Se, että kaikki löytyvät samasta paikasta sekä ovat riittävän esillä helpottaa suuresti ja on pieni hinta siitä, ettei ehkä ole kovin kovin kaunis silmälle.  Ei kerry sinne tänne kasoja. Myös teini ja mies löytää (lue: viitsii)  kun lokerot ovat riittävän tyrkyllä :)